Tuesday One Foolhardy
Yritin muistella kiiltokuvia ja voikukkia ja
pieniä lempeitä suukkosia.
Makasin selälläni vuoteella Adèle kyljellään
vierelläni. Silmäni olivat ummessa, hänen kätensä lepäsi kevyesti vatsallani.
Tunsin hänen otteensa tiukkenevan ja arvelin
hänen heräävän.
But pretty
pictures and dandelions were all there was, and the intoxicating lilac aroma by
her window as we walked by it on our way to the woods to play and share secrets,
and the kisses could have been something I had at first presented as a
possibility and then as a memory. They were in the palm of my hand now as fickle
as a bunch of fireflies, or perhaps as sure as one of those precious scented
erasers shaped like a daisy or an ice cream cone, and I had her long hairs in
the breast pockets of my denim jacket and knowing they were there made me
unspeakably happy.
Avasin silmäni. Käänsin kasvoni päin hänen
kasvojaan kuvitellen näkeväni hänet heräämässä, poskien
hento nukka pystyssä, pieni unihiekan jyvänen vielä silmäkulmassa, kulmakarvat
ihastuttavasti sekaisin, kiharainen tukka yltympäriinsä tyynyllä, mutta vielä
oli hämärää, miltei pimeää, ja erotin hänen suunsa tilalla ammottavan, sanoinkuvaamattoman,
kuumaa kuplivaa murinaa hohkaavan kidan täynnä neulanteräviä raateluhampaita
hyökkäämässä kohti suutani. Hänen nenänsä oli poissa, ja sen tilalla yhäti
pitenevä, värisevä kuono. Sen silmät pistelivät hämärässä minua keltaisina täynnä järjetöntä raivoa ja murhanhimoa, ja ehdin ajatella, etten pääse tästä
mitenkään, en mitenkään, kun tunsin sen kielen äkkiä alkavan nuolla kaulaani.
Sen hampaat tuntuivat jääkylmiltä vasten kaulan herkkää ihoa, mutta se ei
purrut, vaikka murina jatkui yltyen välillä korviahuumaavaksi haukahteluksi.
Sen karvainen vartalo häälyi ylläni, tassut pitelivät minua paikallani kynsien
porautuessa olkapäihin ja lantioille, mutta en uskaltanut katsoa, nipistin
silmät kiinni ja hoin mielessäni hurjana mantrana samaa rukousta Jumalatar,
anna sen ymmärtää edes sekunnin.
When the
wolf finally bit, it was almost as an afterthought.
Tyhmyri, kaikkea sitä, tervapääskyni moitti ikkunalla.
For the two
geniuses Rick Baker and Rob Bottin, and for Kyoko Mizuki and Yumiko Igarashi, the
creators of Candy Candy
Comments
Post a Comment